Muut harrastukset

Italiaanot ja cirnecot harrastuskavereina

Koiran kanssa harrastaminen on laatuaikaa parhaan ystävän seurassa. Päivittäinen ulkoilu on harrastuksista arkisin ja siksikin tärkein. Mitä olisikaan elämä ilman joka-aamuista korttelikierrosta, syksyisiä metsälenkkejä, viikonloppuisia peltokaahailuja ja pitkiä iltakävelyjä sekä telmimistä koirapuistossa tai omalla pihalla?

Lenkkeilyn lisäksi italianvinttikoirissa ja etnankoirissa on potkua myös muihin harrastuksiin. Paitsi vinttikoiraradalla, maastojuoksukokeissa tai koiranäyttelykehissä, myös muiden lajien piireissä voi törmätä rotujemme edustajiin. Kisatykkiä etsivälle, tavoitteelliselle aktiiviharrastajalle saattaa toki löytyä esimerkiksi tokoon tai agilityyn helpompiakin rotuja, mutta italiaanosta tai cirnecosta saa takuuvarmasti moneen menoon hauskan harrastuskaverin. Ja nähdään näitä kilpakentilläkin.

Kouluttaminen, uudet yhteiset kokemukset, onnistumiset ja kompastelut opettavat paljon yhteistyöstä oman koiran kanssa. Harrastukset tuovat mukavaa vaihtelua arkeen, virikkeellistävät koiraa, kehittävät koirankäsittelytaitoja ja syventävät suhdetta koiran ja ihmisen välillä. Koiraharrastuksen positiivisia sivuvaikutuksia ovat myös lenkki- ja seurakaverit sekä treenikenttien laidoilta tarttuneet uudet ystävät, sosiaalinen piiri kun laajenee koiraharrastajilla lähes huomaamatta.

Toko tarkoittaa koirien tottelevaisuuskoetta, joka luo lajina hyvän pohjan jokaisen koiran arkipäiväiseen elämään sekä mahdollisille muille harrastuksille. Tokokokeessa arvioidaan koiralle opetettujen asioiden hallintaa sekä koiran ja ohjaajan yhteistyötä. Ihanteena on koira, joka suorittaa kokeessa liikkeet innokkaasti, mutta rauhallisesti, täsmällisesti ja ennakoimatta. Toko sopii hyvin kaikenikäisille ja -kokoisille koirille. Etnankoirat ja italianvinttikoirat sopivat lajiin oikein motivoituina, mutta ohjaajalla on hyvä olla hieman pilkettä silmäkulmassa.

Koulutuksessa on tarkoitus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä ja ohjaajalle oikeanlaista koirankäsittelytaitoa. Koulutusta järjestetään lähes kaikissa Suomen koirakerhoissa sekä yksityisissä koirakouluissa. Tottelevaisuuskokeessa luokkia on neljä: alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Tarpeeksi pisteitä saaneelle koirakolle myönnetään 1-palkinto, jonka myötä ylempään luokkaan nousu on mahdollista. Yhdestä luokasta kolme 1-palkintoa keräämällä on mahdollista saada tokon koulutustunnus. Aloittaakseen harrastamisen ei tarvita mitään omia erillisiä lajivarusteita.

Lisätietoa tokosta löydät täältä.

Rally-toko

Rally-toko on tokoa, agilitya ja koiratanssia yhdistelevä reipas ja iloista yhteistyötä painottava laji. Rally-tokossa koira suorittaa ohjaajansa kanssa tehtäväradan, jossa on 10-20 erilaista tehtävää. Tehtävät voivat sisältää esimerkiksi pujottelua, asennon- ja puolenvaihtoja sekä pyörähdyksiä ja saattaapa radalta löytyä lelu- tai ruokahoukutuksiakin. Lajiin kuuluvat kiinteästi koiran positiivinen kannustaminen ja kehuminen ja se sopiikin mainiosti myös italianvinttikoirille sekä etnankoirille. Rally-tokoa voi harrastaa minkä ikäisen koiran kanssa tahansa. Rally-tokon avulla kontakti ja yhteistyö paranevat ja koira oppii uusia temppuja sekä keskittymistä.

Rally-tokossa voi kilpailla virallisissa, Kennelliiton alaisissa kilpailuissa. Kilpailuissa tuomari arvostelee ja pisteyttää koirakon suorituksen. Aiempien suoritusten perusteella koirakko voi päästä etenemään alokasluokasta aina mestariluokkaan saakka ja lopulta saavuttaa Suomen rally-tokovalion arvon. Kilpailuihin osallistuakseen ohjaajan tulee hankkia Suomen Palveluskoiraliitolta kilpailulisenssi. Useat eri koirakoulut ja -seurat järjestävät rally-tokokursseja niin aloittelijoille kuin kilpailevillekin koirakoille. Laji ei vaadi erityisiä varustehankintoja, alkuun pääsee tavallisella pannalla tai valjailla ja talutushihnalla.

Lisätietoa rally-tokosta löydät täältä.

Mejä

Mejällä tarkoitetaan metsästyskoirien jäljestämiskoetta, lajissa arvioidaan koiran kykyä seurata haavoittuneen riistaeläimen verijälkeä. Jälki vedetään maastoon naudan tai hirvieläimen verellä. Italianvinttikoirat ja etnankoirat ovat taitavia käyttämään nenäänsä ja voivat olla lahjakkaita jäljestäjiä. Mejä tarjoaa koiralle luontaista, mielekästä tekemistä ja vie samalla koirakon yhdessä ulkoilemaan luontoon ja vaihteleviin maastoihin.

Mejässä voi kilpailla Kennelliiton alaisissa virallisissa kilpailuissa. Koemenestyksen kartuttua koira siirtyy avoimesta luokasta voittajaluokkaan ja voi lopulta ansaita Suomen jäljestysvalion tittelin. Lajin saloihin kannattaa tutustua lajia aiemmin harrastaneen ohjauksessa. Monet metsästyskoirayhdistykset, rotuyhdistykset ja koirakoulut sekä -seurat järjestävät myös alkeiskursseja uusille mejäharrastajille.

Lisätietoa mejästä löydät täältä.

Dobo

Dobo on Suomessa kehitetty epävirallinen harrastuslaji, jossa tarkoituksena on kasvattaa sekä koiran että ohjaajan kehonhallintaa, tasapainoa sekä lihaskuntoa. Harjoitusten tukena käytetään pääsääntöisesti erilaisia tasapainotyynyjä sekä tarkoitukseen kehitettyä ovaalin muotoista jumppapalloa. Liikkeet jaetaan kolmeen ryhmään: koiran tekemiin, ohjaajan tekemiin sekä yhdessä tehtäviin liikkeisiin. Liikkeiden vaativuutta on helppo muokata osaamistason mukaan. Lajina dobo sopiikin kaikille, jotka haluavat parantaa suhdettaan koiraansa sekä samalla kohentaa omaa ja koiransa lihaskuntoa. Italianvinttikoirat ja etnankoirat sopivat lajiin erinomaisesti ketterän rakenteensa ansiosta.

Doboa pääsee harrastamaan monissa koirakouluissa, jotka järjestävät dobokursseja. Kursseja löytyy sekä vasta-alkajille että pidemmälle ehtineille. Kilpailemaan ei lajissa pääse, vaan lajin harrastaminen toimii mukavana mielenvirkistyksenä koiralle sekä samalla kasvattaa koirakon fyysistä kuntoa. Harrastus kannattaa aloittaa ohjatulla alkeiskurssilla, josta saa alkuun välineet lainaan sekä eväitä harrastuksen itsenäiseen jatkamiseen.

Lisätietoa dobosta löydät täältä.

Flyball

Flyball on nopeatempoinen joukkuelaji, jossa koiralta vaaditaan häiriönsietokykyä sekä ripeitä jalkoja. Jos italiaanosi tai cirnecosi kokee vetoa palloihin, tämä laji on teille! Kilpailuissa kaksi nelihenkistä joukkuetta kilpailee siitä, kumman joukkueen koirat saavat radan suoritettua nopeimmin. Rataan kuuluu neljä hyppyestettä, jotka koiran pitää ylittää sekä meno- että paluumatkalla ja pallokone, joka koiran painaessa heittää tennispallon. Pallo pitää tuoda hyppyjen kautta koiran ohjaajalle, jonka jälkeen matkaan lähtee uusi koira. Lajia varten ei tarvita erityisiä varusteita, mutta lajin kuormittavuus tulee huomioida. Koiralla tarvitsee olla hyvä peruskunto sekä ohjaajan huolehtia huolellisista alkulämmittelyistä ja loppujäähdyttelyistä harjoitusten aikana.

Flyball on luotu alunperin näytöslajiksi, eikä sitä ole lajina virallistettu Suomessa. Osittain tästä johtuen harrastajamäärät ovat pysyneet pieninä, ja Suomessa on arviolta noin 100 harrastajaa. Flyballia voi päästä harrastamaan useassa koirakoulussa sekä yhdistysten järjestämillä kursseilla, mutta virallista lajiyhdistystä ei ole.

Koirajuoksu

Koirajuoksu eli canicross on yksi valjakkourheilun kesälajeista. Koiralla on yllään vetämiseen soveltuvat valjaat ja se juoksee ohjaajan edellä, kytkettynä joustavalla vetonarulla ohjaajan vetovyöhön. Koirajuoksussa koiran on tarkoitus nimenomaan vetää juoksevaa ohjaajaansa, joten vauhtia ei tästä lajista puutu! Koirajuoksun kautta arkiset lenkit voivatkin saada lisää tehoa ja kunto nousee taatusti, niin ohjaajalla kuin koirallakin. Koirajuoksu sopii monenlaisille koirille, urheilullisina ja aktiivisina rotuina etnankoirat ja italianvinttikoirat soveltuvat lajiin mainiosti. Parivaljakossa hitaampi juoksija on yleensä aina ihminen, joten koiran koolla tai vetokyvyllä ei ole niin suurta merkitystä. Laji on fyysisesti haastava, joten vetävän koiran tulee olla täysikasvuinen ja terve sekä välineiden sopivat.

Laji on virallinen urheilulaji ja kilpailuja järjestetään sulan maan aikana. Kilpailuissa juostaan tavallisimmin 5-6 km matka. Alkuun pääset hankkimalla itsellesi hyvät juoksukengät ja koiralle sopivat vetovaljaat sekä vetovyön ja joustonarun. Toisille koirille vetäminen on luontaisempaa, jotkut vaativat enemmän opettamista. Vetokoiraseurat järjestävät koirajuoksuiltoja ja -kursseja, joissa voi saada hyviä vinkkejä sekä uusia lenkkikavereita.