Terveys ja jalostus etnakoirilla

Etnankoiran yleisin terveysongelma liittyy allergiaan ja ihoon. Rotukerhon terveyskyselyn (2016) mukaan 7 % etnankoirista on diagnosoitu allergia. Allergiatapauksille ei löytynyt yhteistä nimittäjää, vaan allergianaiheuttajat vaihtelivat. Allergia oireili kyselyn mukaan aina iholla, yksittäistapauksena suolisto-oireina. Kyselyn mukaan peräti 12 %:lla etnankoirista on todettu atooppista ihottumaa. Rodun yksilöillä kuiva iho tai ihon hilseily on yleistä (21 %), osa tästä on kausittaista ja johtuu ehkä kuivasta talvi-ilmasta. Rodulla tavataan myös karvattomuutta ja huonokarvaisuutta.

Etnankoirilla esiintyy verrattain yleisesti kasvainsairauksia. Ihon kasvaimia esiintyy niin hyvä- kuin pahalaatuisina. Pääasiassa nämä hoituvat leikkauksella. Sisäelinten ja aivojen kasvaimissa ennuste on huomattavasti heikompi ja yleensä niistä kärsivät koirat joudutaan lopettamaan. Osa koirien pahalaatuisista kasvaimista on todettu perinnöllisiksi, mutta perinnöllisyys-mekanismi ei ole tunnettu.

Etnankoirilla esiintyy verrattain yleisesti korkeita maksa-arvoja ja sappirakon sakkaa sekä sen seinämien paksuuntumista. Muutamassa tapauksessa on pystytty osoittamaan maksa-arvojen kohoamisen johtuvat kuparin kertymisestä maksaan. Tällöin maksakudos menee kuolioon ja pikku hiljaa lakkaa toimimasta, puhutaan ns. kuparitoksikoosista.

Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan menolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatio on synnynnäinen ja jaetaan vian vakavuuden perusteella neljään eri asteeseen. Eläinlääkäri tutkii polvet tunnustelemalla. Patellaluksaatio havaitaan usein jonkin tapaturman jälkeen, vaikka kyseessä on synnynnäinen vika. Patellaluksaatio voi myös pahentua, eikä nuorena saatu tulos välttämättä ole lopullinen. Etnankoirilla on löydetty patellaluksaatiota vielä vähäisiä määriä.

Rodulla hammaspuutokset ovat verrattain yleisiä. Terveyskyselyn (SIC ry, 2016) mukaan 14 %:ltä etnankoirista puuttuu hampaita ja vuonna 2009 tehdyn kyselyn (liite 4) mukaan peräti 25 %:ltä rodun edustajista puuttui hampaita. Puuttuvat hampaat ovat lähes aina välihampaita ja yleisimmin välihammaspuutoksia oli kaksi. Kolmen ja sitä enemmän välihampaiden puutokset ovat rodussa harvinaisia. Terveyskyselyjen mukaan rodulla ei ole mainittavia purentavikoja ja hampaat säilyvät terveinä.

Etnankoiria on tutkittu silmiltään populaation kokoon nähden Suomessa erittäin runsaasti vuosien 2009–2019 aikana. Tällä aikavälillä syntyneistä etnankoirista 118 silmät on tutkittu. Silmäsairauksia on esiintynyt yksittäistapauksina niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Sairauksien merkityksellisyys elämänlaadun ja näkökyvyn kannalta vaihtelee vähäisestä sokeuttavaan ja/tai kivuliaaseen tai muuten koiran hyvinvointia merkittävästi haittaavaan ongelmaan. Etnoilla esiintyvien silmäsairauksien tiedetään olevan perinnöllisiä läpi roturajojen.

Etnankoirilla esiintyy hyvälaatuista fysiologista sivuääntä, jolla ei ole vaikutusta koiran jalostuskäyttöön. Tämän lisäksi esiintyy sydämen vajaatoimintaa. Tapaukset on todettu tavallisesti korkeammalla iällä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sydänongelmia on esiintynyt niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Autoimmuunisairaudet liittyvät yksilön puolustusmekanismeihin. Autoimmuunisairaus tuhoaa virheellisesti yksilön omia kudoksia ja siihen liittyy usein perinnöllinen alttius. Yksittäistapauksina etnankoirilla on esiintynyt kilpirauhasen vajaatoimintaa, addisonintautia, furunkoloosia, yleistynyttä sikaripunkkia, moniniveltulehdusta, autoimmuunia aivokalvontulehdusta, juveniili vaginiittia, juveniili fokulaarista konjunktiviittia, diabetesta sekä eosonofilista myosiittia.
Lisäksi geenitesteissä on löytynyt AMS-kantajuuksia, jotka kuinkaan eivät ole etnakoirilla puhjenneet ilmiasuun.

Edellä mainittujen sairauksien ja vikojen lisäksi etnankoirissa on ilmennyt yksittäisinä tapauksina paroksysmalista dyskinesiaa, vestibulaari oireyhtymää sekä Legg Perthestä. Vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä nousi esiin myös yksittäisiä tapauksia seuraavista sairauksista: suolistotulehduksia kerran tai useammin, virtsatietulehduksia, selittämätön liikajuominen, anaalirauhastulehdukset, rokotusreaktiot, eturauhasvaivat ja kohtutulehdus.

Etnankoirien kuolinsyistä on saatavilla rajoitetusti tietoa. Jalostustietojärjestelmän tilastot etnankoirien keskimääräisestä eliniästä ja kuolinsyistä ovat varsin suppeat. Jalostustietojärjestelmässä on ilmoitettu 35 etnankoiran kuolinsyyt, vaikka Suomessa on kuollut jalostustoimikunnan tiedon mukaan 25 vuoden aikana noin 100 koiraa. Tämän vuoksi tilasto voi antaa osin virheellisen kuvan rodun kuolinsyistä sekä -iästä.

Jalostustietojärjestelmässä kuolleeksi ilmoitettujen etnankoirien keskimääräinen elinikä on ollut 8 vuotta ja 8 kuukautta. Yleisin kuolinsyy etnankoirilla on tilaston mukaan kasvainsairaudet tai syövät, joihin on kuollut 10 koiraa keskimäärin 8 vuoden ja 1 kuukauden ikäisenä. Kahdeksan koiraa on merkitty kuolleen vanhuuteen keskimäärin 13 vuoden ja 8 kuukauden ikäisenä. Todellisuudessa myös moni muu jalostustietojärjestelmässä kuolleeksi merkitty koira on kuollut vanhuuden myötä tulleisiin sairauksiin. Kaksi koiraa on ilmoitettu kuolleen tapaturman seurauksena. Tilaston mukaan tapaturmaisesti kuolleet etnankoirat ovat nuorempia kuin koirat, jotka ovat kuolleet rodussa esiintyviin sairauksiin. Kolme koiraa on kuollut maksan tai ruuansulatuskanavan sairauteen. Näiden koirien keskimääräinen elinikä oli 11 vuotta ja 4 kuukautta.

Etnankoirien rotuunotto Suomessa

Etnankoirilla on rodun kotimaassa Italiassa ja 1.1.2022 alkaen ollut myös Suomessa avoin kantakirja. Tämä tarkoittaa sitä, että rotuun on mahdollista rekisteröidä rotuunotto-prosessin avulla metsästystaustaisia etnankoiria, joita ei ole rekisteröity viralliseen FCI-rekisteriin. Suomessa etnankoirien rotuunotto Suomen Kennelliiton ylläpitämään rekisteriin tapahtuu rotuyhdistys Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry:n kautta.

Rotuunoton tarkoitus

Rotuunotto on tarkoitettu kasvattajien työkaluksi laajentamaan olemassa olevaa geenipoolia. Se mahdollistaa asiantunteville kasvattajille ominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaan oikean, rekisteröimättömän metsästyskoirakannan hyödyntämisen jalostuksessa. Rotuunotto ei ole tarkoitettu rekisteröimättä jätetyille pentueille. Rotuunotettavalla koiralla tulee olla olemassa oleva jalostussuunnitelma.

Vaatimukset

Rotuunotettavan koiran tulee täyttää nämä vaatimukset Suomessa:

koiran alkuperämaa on Italiakoira on iältään rotuunottotilaisuudessa vähintään 15 kk ikäinenkoira on tunnistusmerkitty mikrosirullakoiralla on Suomen Kennelliiton hyväksymä DNA-tunnistekoiralla on voimassa rodun JTO:n mukaiset terveystarkastukset

Rotuunoton suorittavat kaksi rotuyhdistyksen nimeämää rodun arvosteluoikeudet omaavaa ulkomuototuomaria, joiden lausunnon perusteella koira voidaan rekisteröidä ER-rekisteriin. Rotuunotossa tulee noudattaa Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeen määräyksiä.

Rotuunottokäytäntö Suomessa

Koiran omistaja ottaa yhteyttä sähköpostitse Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry:n jalostustoimikuntaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemukseen tulee liittää dokumentit koiran alkuperämaasta, syntymäajasta ja mikrosirutunnisteesta, kopiot JTO:n mukaisista tehdyistä ja voimassa olevista terveystarkastuksista, kopio otetusta DNA-tunnisteesta sekä vapaamuotoinen selvitys koiran taustasta. Hakemukseen toivotaan myös valokuvaa koirasta.Jalostustoimikunta käsittelee anomuksen ja on yhteydessä koiran omistajaan päätöksestään. Mikäli jalostustoimikunta katsoo koiran taustojen olevan kunnossa ja koira täyttää rotuunoton vaatimukset, sovitaan koiranomistajan kanssa rotuunottotilaisuudesta, jossa kaksi rotuyhdistyksen nimeämää ulkomuototuomaria tekevät koiralle ulkomuodon jalostustarkastuksen. Koiran omistaja vastaa rotuunottotilaisuuden kuluista sekä korvauksesta ulkomuototuomareille.Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry:n nimeämät ulkomuototuomarit etnankoiran rotuunotolle: Säde Hohteri ja Jarmo Vuorinen.Kahden ulkomuototuomarin todettua koiran ulkonäöltään riittävän rodunomaiseksi, lähettää rotuyhdistys rekisteröintipuollon Kennelliittoon, joka tekee asiasta lopullisen päätöksen.Rotuunotettu koira rekisteröidään ER-rekisteriin. Koiran omistaja vastaa koiran rekisteröintikuluista. ER-rekisterissä olevan koiran jälkeläiset rekisteröidään ER-rekisteriin, kunnes pentueen sukutaulussa on kolme Kennelliiton hyväksymää sukupolvea, jolloin pentue voidaan rekisteröidä suoraan FI-rekisteriin.